Reikäkorttilävistäjät olivat naisvaltainen ammattikunta, jotka olivat ICT-alan alkuvaiheen ja tietokoneistumisen kannalta tärkeitä tekniikan alan ammattilaisia. Vuosikymmenien saatossa ohjelmointi kuitenkin muuttui selkeämmin miesvaltaiseksi alaksi.  Ohjelmistonkehitys onkin ollut kauan miesvaltainen ala, ja siksi selkeästi sukupuolittunut. Samaan tapaan suomalainen työkenttä on yleisesti myös vahvasti sukupuolittunut; esimerkiksi naisvaltaisina aloina pidetään sosiaali- ja terveydenhuoltoalaa sekä koulutus- ja kasvatusalaa, kun taas harvinaisen miesvaltaisina aloiksi on usein mainittu esimerkiksi nimenomaan ICT-ala, rakennusala, henkilö- ja rahtiliikenne.  

Suomalaisista ICT-asiantuntijoista 76,2 % olivat miehiä vuonna 2022, kun miesten määrä oli aikaisemmin 80,0 % vuonna 2012. Naisten määrä on vastaavasti noussut viime vuosina hieman. (Eurostat 2022.) Nämä luvut vaihtelevat eri tutkimuksissa riippuen myös siitä, mitä työtehtäviä luetaan IT-alan työvoimaan kuuluvan, jonka takia tuleekin huomioida se, että sukupuolisegregaatiota esiintyy selkeästi alan eri työtehtävien välillä. Useat eri organisaatiot ovat tilastojen ja tutkimusten seurauksena heränneet sukupuolten jakaumaan alalla – ja siksi on viime vuosina luotu monia eri toimia, joissa työstetään sukupuolten yhdenvertaisuutta ja uusia tapoja avata alaa naisille ja muille sukupuolille. Aiheeseen erikoistunutta toimintaa on myös syntynyt, josta esimerkkeinä voidaan mainita Mimmit koodaa –ohjelma ja Women in Tech Finland, jotka käsittelevät sukupuolten yhdenvertaisuutta ICT:ssä.  

Monet teknologia-alat kärsivät osaajavajeesta. Myös ICT-alalla on aito tarve rekrytoida lisää osaavaa työvoimaa, ja tätä ongelmaa voidaan osittain työstää houkuttelemalla myös naisia ja muita sukupuolia työskentelemään alalle. Lisäksi esimerkiksi kestävän kehityksen tavoitteisiin kuuluu myös sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen organisaatioissa. Työvoimapulan ja strategisten tavoitteiden lisäksi tulee huomioida se, että ICT-alan rooli nykyaikaisessa ihmisen elämässä on suuri. Siksi diversiteetin puute, sukupuolisegregaatio ja mahdolliset muut vinoumat sukupuolten yhdenvertaisuudessa tällä alalla voivat johtaa siihen, että esimerkiksi naisten ja muiden sukupuolien tarpeita ja toiveita ei huomioida riittävästi heidän käyttämien digitaalisten ratkaisujen kehitysprosesseissa. 

Kaikenlainen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotoiminta onkin osa niin Suomen ICT-alan nykytilaa kuin myös tulevaisuuden suuntaa. Suomen valtio työstää suomalaisen IT-alan sukupuolen segregaatiota erilaisilla strategioilla ja toimilla, jotta suomalainen tulevaisuuden IT-osaaminen olisi kaikille turvattua, kilpailukykyistä ja kestävää. Esimerkiksi naisten määrä alalla, investoinnit naisyrittäjiin ja naisten innovaatioihin sekä tasa-arvoiseen teknologiaan, digitaalisten teknologioiden saatavuus, digitaalisten lukutaitojen erot, sekä toimet sukupuolittunutta digitaalinen syrjintää ja häirintää vastaan ovat läsnä Tasa-arvon Algoritmi -nimisessä ulkoministeriön kampanjassa.